Ryhmäpuheenvuorot

Tällä sivulla on edustajakaudella 2011– pitämäni KD:n ryhmäpuheenvuorot tuoreimmasta vanhimpaan.

________________________________________________________________

Tiedote 11.6.2014

Jääskeläinen: Tarvitsemme lisää työtä ja yritteliäisyyttä

Kansanedustaja Jouko Jääskeläinen korosti ryhmäpuheessaan julkisen talouden suunnitelmasta, että julkisen sektorin kulutus ja investoinnit eivät korjaa talouden ongelmia. Kristillisdemokraattien mukaan kestävää talouskasvua voidaan saada parantamalla yrittäjyyden edellytyksiä ja madaltamalla kynnystä työllistämiselle.

Jääskeläinen esitti puheessaan, että yrittäjille annettaisiin kahden vuoden määräajan sisällä kannustin palkata yritykseen ensimmäinen työntekijä. Työllistämistukea tulisi ehdotuksen mukaan antaa täysimääräisesti korotettuna jokaiselle yksinyrittäjälle, joka ottaa ensimmäisen työntekijänsä tai yrittäjälle, joka työllistää nuoren.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä olisi myös valmis ottamaan käyttöön erityisen yrittäjävähennyksen henkilöyhtiölle ja elinkeinoharjoittajille. Yrittäjävähennys olisi viisi prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksesta ja se loisi myös pienemmille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvuun ja työllistämiseen.
_____________________________________________________________

Kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd)
Ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelmaa koskevasta selonteosta
11.6.2014


Arvoisa puhemies

Liian vähän vai liian myöhään?

Viime vuosien keskustelu tässä salissa on keskittynyt siihen, onko tehty liian paljon vai liian vähän ja onko tehty liian aikaisin vai liian myöhään. Hallitus on kuitenkin pontevasti puuttunut kaikkein vaikeimpaan ongelmaan eli Suomeen tehtyjen investointien kannattavuuteen. Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin oli rohkea mutta kaukokatseinen teko. Nyt samaa kaukokatseisuutta odotetaan yrityksiltä, joilla on ainutlaatuinen mahdollisuus investoida, luoda työpaikkoja ja kerätä uutta tuloa uusia investointeja varten. Samaa rohkeutta ja ajoissa toimintaa tarvitaan muutoinkin. Koska olemme selkeästi taantumassa, on syytä kutsua kaikki miehet ja naiset pumppuihin.

Päätetyt rakenneuudistukset eivät voi jäädä hyllylle odottamaan sen enempää hallitusneuvotteluita kuin ensi syksyn budjettiriihtäkään. Lisäksi muutkin tämän hetken ongelmat vaativat entistä enemmän sekä entistä vakaampia ja vakavampia toimia.

Ekonomistit muistuttavat, että emme kykene ratkaisemaan talouden ongelmia lisäämällä julkisen sektorin kulutusta tai investointeja. Tarvitsemme lisää työtä ja yritteliäisyyttä. Siksi rakenneuudistusten rinnalle tarvitaan oikein ja täsmällisesti kohdennettuja verokevennyksiä.

Yhteisöveron laskeminen 20 prosenttiin ei auta kaikkia yrityksiä. Tarvitsemme nopeita kohdistettuja toimia kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Esittämämme yrittäjävähennys on yksi sellainen. Se maksaisi noin 100 miljoonaa euroa mutta suurin hyöty olisi uusi työllistyminen sekä kaiken kaikkiaan se positiivinen signaali jonka päätös antaisi pienyrityksille.

Yrittäjävähennys tarkoittaa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotuksen keventämistä siten, että elinkeinotoiminnan tuloksesta tehdään 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Vähennys kaventaisi eroa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotuksen ja osakeyhtiöiden verotuksen välillä ja loisi myös pienemmille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvuun ja työllistämiseen.

Kotitalousvähennyksen rajojen korottaminen antaisi vahvan signaalin palvelu- ja korjausalan yrityksille ja lisäisi kansalaisten halukkuutta ostaa palveluita. Kun veroseuranta on saatu ajan tasalle ja potentiaaliset verokeinottelijat kuriin, on syytä antaa vahva sysäys työllisyyden parantamiseen. Olisi myös syytä harkita sitä, miten pienituloiset, erityisesti pienituloiset eläkeläiset, voitaisiin paremmin huomioida kotitalousvähennyksen kehittämistyössä.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on tänään riskialtista. Voimme päättää, että kahdeksi vuodeksi annetaan tarjolle porkkana, josta kukaan yrittäjä ei voi kieltäytyä. Työllistämistukea tulisi antaa täysimääräisesti korotettuna jokaiselle yksinyrittäjälle, joka ottaa ensimmäisen työntekijänsä tai yrittäjälle, joka työllistää nuoren. Tällä voimme kompensoida työntekijän palkasta johtuvia sivukuluja ja luoda uusia työpaikkoja. Uskomme, että moni nuori ja aloitteleva saisi tällä järjestelmällä työurallaan tarvittavan alkusysäyksen.

Arvoisa puhemies

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy valiokunnan mietinnössä esitettyihin korostuksiin ja linjauksiin. Kymmenen pontta ovat ajankohtaisia ja kaikki erinomaisen tarpeellisia.

Moniin mietinnön linjauksiin liittyy epävarmuutta. Suurin niistä on Ukrainan kriisin vaikutus, joka voi osoittautua jopa esitettyä yhden prosentin bkt-tason laskuarviota suuremmaksi. Luottoluokituksemme ei missään oloissa saa olla kauppatavaraa tai uhattuna. Siksi meidän on juostava tavoitteellisemmin ja lujemmin. Suomalainen työ, ahkeruus ja osaaminen on tässä kilpailussa paras energian lähde.

________________________________________________________________

Kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd), Ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston kehityspoliittisesta selonteosta, 21.5.2014

Arvoisa puhemies,

Mikä on kehityspolitiikan tavoite? Se on aivan sama kuin kotona, perheessä ja koulussa: kasvu omien asioittensa hoitajaksi ja tasavertaiseksi toimijaksi. Tätä tarvitaan niin valtioiden kuin pienempien yhteisöjen tasolla. Matkalla päämäärään meitä auttavat monet välitavoitteet, joita hallituksen selonteossa on käsitelty.

On arvioitu, että kehitysmaista meille hyvinvoiviin maihin tulevat rahavirrat ovat moninkertaiset verrattuna kehitystukeemme heille. Varmaa tietoa miljardin tarkkuudella ei tästä voi saada. Yksiselitteistä kuitenkin on se, että Suomen kehityspolitiikan painopisteet, kuten ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen, tukevat kansainvälisen toimintaympäristömme meillekin tärkeää vakautta.

Kehitysyhteistyön pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla arvoketjussa syntyvän ansion ja kasvun jakaminen oikeudenmukaisesti kaikille työssä mukana olleille. Tätä edistävät veroparatiisien muuttaminen terveen kasvun saarekkeiksi sekä arvaamattoman ilmastonmuutoksen kesyttäminen erityisesti suojattomimpien elämän turvaamiseksi. Muistutamme jälleen, että ensimmäinen kouluvuosi voi olla kiinni siitä, että kotikylällä on kaivo, ja että koulun yhteydessä on oma sanitaatio tytöille ja pojille. Maanomistukseen liittyvä kartoitus ja rekisteröinti avaavat paikallisille mahdollisuuksia kestävään elämään.

OECD:n arvion mukaan Suomi on ansioitunut kehitysmaiden omien painopisteiden kunnioittamisessa, joustavuudessa ja tuloshakuisuudessa. Suomea pidetään käytännönläheisenä ja vastuullisena toimijana. Vuoden 2012 arvioissa saimme myös kritiikkiä. OECD kehotti meitä keskittämään kehityspolitiikkaamme, täsmentämään sen tavoitteita ja asettamaan selkeät mittarit. Erityisesti EU-politiikkoihin vaikuttaminen ja valtionhallinnon yhteistyömekanismit tarvitsevat lisää johdonmukaisuutta. Tästä kehitystyöstä saadaan väliarvio tämän vuoden aikana.

Suomen haaste on kieltämättä 1,15 miljardin euron pirstoutuminen moneen osaan. Prosenttiosuudet jaetaan kolmentoista kohteen mukaan. Seitsemän pitkäaikaisen keskeisen kumppanimaan lisäksi erilaisia yhteistyömaita ja kohteita on maailmankartta pullollaan. Mutta miten voisi toisin ollakaan.

Selonteossa todetaan, että monipuolinen toimijakenttä on kehitysyhteistyömme vahvuus. Tässä me Kristillisdemokraatit haluamme nostaa esiin erityisesti suomalaisten kansalaisjärjestöjen noin 10 prosentin osuuden kehitysyhteistyöstä. Lisättynä kansainvälisten järjestöjen parilla prosentilla se on suuri voimavara, suomalaista työtä parhaimmillaan. Kohdemaiden, projektien ja tekijöiden moninaisuus on etu; valtion ODA- eli tilastokelpoisten tukien määrä on ollut vakavasti uhattuna omien budjettivaikeuksiemme takia, ja tarvitsemme kipeästi uusia tekijöitä ja kansalaisaktiivisuutta. EU-maiden kehitysyhteistyötä tehostaisi keskinäinen koordinaatio.

Miten voidaan yhdistää ihmisoikeusperustaisuus, kestävä kehitys, reilu kauppa, ja oikeudenmukainen verotus? Miten edistetään kansainvälistä turvallisuutta ja huolehditaan hauraiden maiden ahdistettujen ja esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi vainottujen ihmisten asioista? Tämä on sitä pohdiskelua johdonmukaisuudesta, joka linjaa kehityspoliittista työtämme.

Team Finland merkitsee koko suomalaisen hallintokoneiston yhtäaikaista hyödyntämistä kohdemaissa niin ulkosuhteiden, kaupan kuin kehityksenkin osalta. Tässä peräänkuulutamme ennakkoluulottomuutta. Samoja tiloja, toimijoita ja kontakteja tulee hyödyntää kansalaistemme turvallisuuden, ajantasaisen tiedonsaannin ja kehitysprojektien edistämiseksi. Myös pienten ja keskisuurten yritysten roolia tulee vahvistaa. Turhat raja-aidat toimintojen väliltä kannattaa poistaa.

Arvoisa puhemies,

Vaikeanakin aikana on oikein kantaa huolta maailman vähäosaisimmista. Suomikaan ei ole selvinnyt ongelmistaan yksin. 1940-luvulla UNICEF ruokki lapsiamme, Maailmanpankki antoi kehityslainan vielä 1975. Kun nyt kuulemme uutisia Afrikan kasvuprosenteista, tulee mieleen, että kumppanuustyössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Kun autamme, emme vain auta vaan myös saaja auttaa antajaa.

______________________________________________________________

Ryhmäpuheenvuoro (KD) 11.3.2014 Suomen osallistumisesta EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (Kd)

Arvoisa herra puhemies!

Keski-Afrikan tasavalta on pyytänyt kansainvälisen yhteisön apua ja on selvää, että maa sitä myös tarvitsee. Tilanne maassa on kaoottinen, hallinnolla ei ole otetta maasta ja inhimillinen hätä on valtava. Kuten selonteossa todetaan, tulee konfliktin pitkittyminen ja syventyminen aiheuttamaan alueellisen epävakauden lisääntymistä ja pakolaistulvia. On täysin selvää, että kansainvälisen yhteisön tulee entistä vahvemmin puuttua alati pahenevaan tilanteeseen.

Afrikan unionin ja Ranskan joukot, jotka maassa jo ovat, tarvitsevat tukea ja apua. YK:n rauhanturvaoperaatio on valmistelussa, mutta sen toimintakykyyn saattaminen tulee viemään aikaa. Nyt on oikea hetki näyttää, että EU pystyy toimimaan päättävästi, nopeasti ja tehokkaasti, kun sille on todellista tarvetta. Tätä toivoo myös YK, joka on pyytänyt EU:n osallistumista Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaan.

Kuten selonteossa tuodaan ilmi, on Suomi pitänyt tärkeänä unionin kriisinhallintamekanismien kehittämistä ja antanut tukensa myös Keski-Afrikan tasavallan operaation perustamiselle. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tästä syystä luonnollisena, että Suomi myös osallistuu operaatioon mahdollisuuksiensa mukaan. Suomi ei voi olla vaatimassa EU:lta parempaa reagointia kansainvälisiin kriiseihin, mikäli emme itse ole valmiita antamaan tukeamme operaatioille.

Arvoisa puhemies! Konflikti Keski-Afrikan tasavallassa on erittäin traaginen ja seuraa hyvin pitkälti samaa kaavaa, mitä olemme nähneet muissakin maanosan maissa vuosien ja vuosikymmenten saatossa. Uskonnollisten ja etnisten ryhmittymien välistä väkivaltaa ja eri ryhmittymien tekemiä vallankaappauksia ja niistä seuranneita sisällissotia on koettu niin Kongossa, Ruandassa, Tšadissa, Nigeriassa, Norsunluunrannikolla kuin monissa muissakin maissa. Syitä konflikteihin ovat usein olleet vähemmistöjen sorto, kilpailu luonnonvaroista ja korruptio. Myös ulkovaltojen sekaantuminen maiden sisäisiin asioihin sekä ylikansallisten yhtiöiden voitontavoittelu ovat ikävä kyllä olleet aiheuttamassa kriisejä. Pohjalla ovat tietenkin myös siirtomaa-ajoilta peräisin olevat keinotekoiset aluejaot, joissa ei huomioitu väestön kansallisuutta, kulttuuritaustaa tai uskontoa.

EU:n operaation tehtävät Keski-Afrikan tasavallassa ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia. Operaation tarkoituksena on suojella väestöä, vakiinnuttaa olosuhteet, turvata siviiliväestön ja humanitaarisen avun jakajien liikkuminen sekä tukea Afrikan unionin MISCA-operaatiota. On äärimmäisen tärkeää, että voidaan nopeasti puuttua pahenevaan kriisiin ja eritoten estää pakolaistulvan kasvu. Tarvitaan myös nopeita toimia, joilla autetaan maan sisällä olevia ja maasta poistuneita jo satojatuhansia pakolaisia.

Arvoisa herra puhemies! Suomen osallistuminen suhteellisen pienellä mutta vahvaa erityisosaamista omaavalla joukolla on kristillisdemokraattien mielestä perusteltua ja järkevää. Ehdotettu 25 sotilaan osasto, joka toimisi esikuntatehtävissä, siviili- ja sotilasyhteistyössä sekä räjähteiden raivaamisessa, on mahdollista koota ja saada toimintavalmiuteen nopeasti. Tämä joukko myös tukee hyvin operaation tarpeita.

Suomen tulee tukea EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön yhteisiä ponnisteluja rauhan saamiseksi ja inhimillisen hädän lieventämiseksi. Keski-Afrikka voi kuulostaa kaukaiselta kohteelta, mutta kuten olemme taas viime viikkoina havainneet, voivat kriisit syntyä myös aivan lähialueillamme. Meidän tulee olla valmiita auttamaan kanssaihmisiä niin lähellä kuin kaukana. Tästä syystä kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä antaa tukensa Suomen osallistumiselle Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaatioon.

__________________________________________________________________

Ryhmäpuheenvuoro (KD) valtion vuoden 2014 talousarviokeskustelussa 16.12.2013, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (Kd)

Arvoisa herra puhemies!

Suomi on hieno maa. Olemme saaneet elää hyviä aikoja, tietomme ja taitomme ovat lisääntyneet, ja saamme elää paljonkin pidempään kuin aikaisemmat sukupolvet sekä toivottavasti myös jatkossa turvallisesti. Silti muutamat ikävät asiat luovat reunaehtoja ja rajoitteita Suomen budjetti- ja talousratkaisuille. Voi siis sanoa, että ruusutarhaa ei tänäänkään voi luvata. Näihin ongelmiin valitettavasti kuuluvat työvoiman tarjonnan kannalta nopeasti ikääntyvä väestörakenne sekä kustannusrakenteestamme johtuva ulkomaankaupan huonohko tilanne.

Suomen on koko Länsi-Euroopan tavoin kyettävä sopeutumaan uudenlaiseen maailmantalouteen, jossa kasvun tilalle ennustetaan jopa alenevaa trendiä. Kansallisvaltioiden veroratkaisuille asettaa reunaehtoja kohtuuttoman rankaksi osoittautunut kansainvälinen verokilpailu. Meillä Suomessa ei suinkaan ole liian isoa tai liian toimivaa hyvinvointivaltiota, vaan sillä ja siinä on liian heikko talouden moottori.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana julkiset menot ovat kasvaneet liikaa suhteessa tuotantotoimintaan. Ensi vuonna Suomen julkinen sektori olisi komission pahimman ennusteen mukaan jopa suhteellisesti suurin EU-maiden joukossa. Verovarat on siis käytettävä entistä harkitummin, julkiset menot on otettava hallintaan ja samalla on tehostettava julkista palvelutuotantoa ja pidennettävä työuria. Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, että hallitus on sitoutunut pidättäytymään kuntien menoja lisäävistä uusista velvoitteista ja tehtävistä ilman vastaavansuuruista velvoitteiden karsimista tai tehtävien täysimääräistä rahoittamista.

Arvoisa puhemies! Ketterät ja uusiutuvat toimijat pärjäävät niin yritysmaailmassa kuin maailmantaloudessakin. Hallitus ansaitsee kiitoksen rohkeasta veropoliittisesta linjauksestaan yhteisöverotuksessa. Sen avulla monien yritysten selviämismahdollisuudet paranevat. Pienten yritysten auttamiseksi ja aktivoimiseksi ei kaikkia työkalupaketin keinoja ole vielä käytetty. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkan sivukulujen kevennys odottaa vielä aikaansa. Työmarkkinaratkaisun edistäminen oli aivan erinomaisen tärkeää.

Budjetissa työnhakijoita kannustetaan vastaanottamaan myös lyhytkestoisia ja osa-aikaisia töitä, kun korotettu ansio-osa maksetaan kaikille aktivointitoimiin osallistuville, yhden esimerkin mainitakseni. On hyvä, että uusi 300 euron suojaosa otetaan käyttöön soviteltua työttömyysetua laskettaessa.

Ensi vuoden valtiollinen lainanotto on huolestuttavan korkealla tasolla, ainakin 7 miljardin luokkaa. Luvalla sanoen opposition vaihtoehdot eivät tällä kohdin ole yhtään sen parempia: palauttaa ja lisätä etuja, vahvistaa ja edistää eri asioita, näitä termejä löytyy opposition ajatuksista ja ehdotuksista. Rahoituksen ongelmat ovat toki lisääntyneet, mutta mikään rahasto ei tietenkään ole sinällänsä ratkaisu, jos tuotannon rakenteemme ja hintatasomme eivät pysty riittävään kilpailuun maailmankaupan aggressiivisten toimijoiden kanssa.

Kristillisdemokraatit ovat aina muistuttaneet lasten ensisijaisesta asemasta yhteiskuntamme hyvinvoinnissa. 95 000 lasta on erilaisten lastensuojelun toimenpiteiden kohteena. Se on kohtuutonta heidän itsensäkin kannalta, sillä tuhansia heistä olisi voitu auttaa ennakolta estävällä työotteella. Lastensuojelun painopisteen siirtäminen korjaavista, raskaista toimenpiteistä ennalta ehkäiseviin ja perhettä tukeviin lastensuojelun avopalveluihin säästää rahaa, vähentää lastensuojelun kuormittavuutta ja vähentää raskaita huostaanottoja. Me kristillisdemokraatit kannatamme voimakkaasti Imatran-mallia.

Julkisen talouden velan kriittinen raja eli 60 prosenttia uhkaa ylittyä vuoden 2014 aikana. Kuntien velkamäärä oli vuonna 2012 jo 12 miljardia. Kannattaa muistaa, että koko 80-luvun ajan valtionvelan taso oli alle 10 miljardia, ja vaikka tätä lukua ei ole inflaatiokorjattu, on vain muutettu se euroiksi, silti tämä suuruusluokka ja ongelma näkyy. Kunnilla siis oli velkaa viime vuonna jo 12 miljardia, ja koko valtionvelka 80-luvulla oli alle 10 miljardia.

Siksi Suomessa on nähty kaksi uhkakuvaa: sekä joutuminen kolmen A:n kerhosta kahden A:n kerhoon että joutuminen EU:n komission toteuttaman liiallisen alijäämän menettelyyn eli taloutemme kriittisen arvioinnin ja ohjauksen kohteeksi. Niin kauan kuin aikaa on, tulee meidän itse tehdä talouttamme tervehdyttävät päätökset. Toinen vaihtoehto on paljon huonompi: joutuminen tilanteeseen, jossa meitä koskevat päätökset tehdään kaukana Suomen etuja arvioimatta ja samalla talouden kaikkein kylmimpien lakien pohjalta. Aktiivisella omalla otteella turvaamme sen, että itse teemme ratkaisumme. Kristillisdemokraatit iloitsevat panostuksista yritysten ja viennin tukemiseen sekä perheisiin ja kolmannen sektorin toiminnan vahvistamiseen. Näiden vipuvaikutus tulee olemaan merkittävä. Yrittäjyyden ja vientiponnistusten tukeminen aikana, jolloin markkinat eivät ole kovin hyvässä vedossa, on erityisen tärkeää. Nuoremme tarvitsevat entistä enemmän yksilöllisiä koulutuspolkuja, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Arvoisa puhemies! Kolmannen sektorin tässäkin budjetissa saama tuki ja hallituspuolueiden neuvotteluissa ja päätöksissä saama tuki kertoo, että haluamme yhteiskunnan olevan kaikilla käsivarsillaan mukana tukemassa perheitä ja luomassa menestyksen edellytyksiä tulevaisuuteen. Samaa tavoitetta toteuttaa koulutuspaikkojen lisääminen päivähoitoon ja sosiaalityön aloille. Merkittäviä ovat lisäpanostukset päihdeäitien hoitoon, kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseen ja kuntoutukseen sekä tietenkin sotaveteraanien kuntoutukseen.

____________________________________________________________

Ryhmäpuheenvuoro (KD) vuoden 2014 talousarvion lähetekeskustelussa 17.9.2013, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd)

Arvoisa puhemies,

Talousarvion lähetekeskustelu osuu hieman hankalaan kohtaan. Virallisten lukujen pohjana ovat viime kevään kehysneuvottelut, mutta tosiasiassa tänään joudumme katselemaan asioita äsken tehtyjen rakenneuudistuspäätösten kautta ja ottamaan kantaa taloutemme kokonaiskuvaan yleisesti sekä tekeillä olevan työmarkkinaratkaisun kautta.

On totuuden aika

Suomen selviämiseen nykyisestä julkisen talouden epätasapainosta ja hyvinvointipalveluiden rahoitusta uhkaavasta tilanteesta ei ole olemassa yhtä tai kahta konstia. Tarvitsemme maltilliset työmarkkinaratkaisut, julkisen hallinnon keventämistä, toteutuvien työurien maltillista ja todelliseen jaksamiseen perustuvaa pidentämistä. Julkinen sairaanhoito ja sosiaaliset ongelmamme tarvitsevat rinnalleen selviämistä, ennaltaehkäisyä ja kuntoutumista kohentavat tukiohjelmat.

On totuuden aika, sillä Suomen bruttokansantuote on noin viisi prosenttia pienempi kuin ennen vuosien 2008 ja 2009 taantumaa. Näin kertoo Suomen Pankki. Yksityinen kulutus on kasvanut mutta vienti laahaa jäljessä. Julkisyhteisöjen ja yksityisten palveluiden tuotannon arvo kasvaa, rakentaminen toimii kohtuullisesti, mutta teollisuuden määrä laskee.

Makea aika loi ylipainoa

On totuuden aika, sillä 17 makean vuoden jälkeen vaihtotaseemme on kolmatta vuotta huonolla mallilla. Kumulatiivisesti laskien maan viennin osuus maailmankaupasta vuosina 2007 - 11 on pienentynyt Suomea enemmän vain Iso-Britanniassa. Suomi on heikoin euroalueen maista. Makea aika kostautuu heikkona suorituskuntona.

On totuuden aika, kun paperiteollisuus ja varsikin elektroniikka-ala ovat pitkään olleet vahvassa laskussa. Yksikkötyökustannuksissa Suomi on heikko suoriutuja, Ruotsi eurotasoa ja Saksa vahva toimija. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät meillä ovat sosiaaliturvarahastojen varassa.

Tarvitsemme siis yhtä aikaa innostusta työhön ja yrittämiseen sekä rakenteellisia uudistuksia hallintomme ja taloutemme hoitoon. Tarvitsemme talousrealismia, joka merkitsee säästötoimia, velanoton katkaisemista sekä tuottavuuden kasvattamista. Kuntien tehtäviä on vähennettävä ja selkeytettävä. Osallistava ja innostava johtaminen kaikilla työpaikoilla ovat merkittävä osa työviihtyvyyttä.

Huoltosuhteemme erityinen ongelma

Ylivelkaantumiseen ja kestävyysvajeeseen on suhtauduttava vakavasti. Heikko huoltosuhteemme on keskeisimpiä syitä kestävyysvajeelle. Työikäisten määrä vähenee samaan aikaan, kun julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen tarve kasvaa. Työuria on tästä syystä pystyttävä pidentämään, ja tehdyn työn määrää lisäämään. Päätöksenteon aikataulu on nyt viritetty kovin loppupainotteisiksi.

Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin ja siksi tarvitaan yritysverouudistusta. Sen yksityiskohtia tulee toki säätää niin, ettei minkään muotoinen verokeinottelu ole mahdollista. Ennen kaikkea pienet yritykset ovat työllistymisen avain tänä päivänä monimuotoisissa alihankintaketjutuksissa.

On nostettava vahvasti esille panostukset lähialueittemme mahdollisuuksien hyödyntämiseen Pietarin alueella, Ruotsin elpyvässä taloudessa ja arktisilla alueilla. Maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan myös se ulottuvuus ja elementti, joka varmistaa maahamme osaavaa ja työntekoon valmiita tekijöitä.

Oikeita veroporkkanoita

Hallituksen alustavat esitykset työmarkkinaratkaisujen tukemisesta eli tuloverotuksen keventämisestä, väylämaksujen helpottamisesta ja kilometrikorvausten kiristyksestä luopumisesta tukevat oivalla tavalla rakenneuudistusten kokonaisuutta.

Kannustinloukkujen purkamiseksi tarvitaan 300 euron suojaosuus työttömien tilapäisille työtuloille. Toimenpideohjelma alkoholin kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi on samoin erittäin tervetullut.

Tulopohjaa vahvistavat terveydelle haitallisten tuotteiden, alkoholin tupakan ja liiallisen makean, veronkorotukset. Esitys kaavoitettujen tonttien entisestään korotetuista kiinteistöveroista pääkaupunkiseudulla voi parantaa kohtuuhintaisten asuntojen saantia, mutta nykyisessä markkinatilanteessa toki vielä tärkeämpi olisi havaita mahdollisuus edullisiin tarjouksiin ja kohtuuhintaiseen rakentamiseen. Vielä tätäkin akuutimpi on tarve homekoulujen ja päiväkotien remonteille. Tarvitsemme myös entistä joustavampaa kaavoitusta, jotta asuntotuotanto vauhdittuu käytännössäkin.

Hyvinvoivat perheet

Monet ovat jo myöntäneet, että esitys kotihoidon tuen uudesta muodosta ei yleisenä sääntönä ollenkaan sovi suomalaisiin perheisiin. Uskon, että järjen ääni voittaa. Samalla kristillisdemokraatit ovat ensimmäisinä korostamassa isien roolia perheissä äitien rinnalla ja heidän kanssaan lasten ja koko perheen hyvinvoinnista huolehtimisessa.

On tartuttava hyvinvointia uhkaavien ongelmien ennalta ehkäisyyn. Koulutuksellinen syrjäytyminen, huumeet ja päihteet, masennus ja ennenaikaiset eläköitymiset mielen masennuksen ja muiden vastaavien syiden vuoksi vaativat ennalta ehkäisyä. Ilman pahoinvoinnin vähentämistä ei ole hyvinvointia.

_________________________________________________

Ryhmäpuheenvuoro valtiontalouden vuoden 2014 - 2017 kehyksiä koskevassa palautekeskustelussa 12.6.2013, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd)

Ennalta ehkäisy, työinto ja rakenteelliset korjaukset käyttöön

Arvoisa puhemies

Valtiovarainvaliokunnan mietintö asettaa ponsissaan tiukkoja vaatimuksia.

Voisin tiivistää ne kolmeksi haasteeksi.

- on tartuttava hyvinvointia uhkaavien ongelmien ennalta ehkäisyyn
- tarvitaan uutta intoa ja sydämen paloa älykkääseen työhön ja
yrittämiseen
- on tehtävä talouden suuria rakenteita ohjaavia päätöksiä.

Ilman näitä päätöksiä meidät muistetaan eduskuntana, joka ei osannut päättää. Mutta myöskään puhumalla ei rahaa luoda. Siksi päätöksien perusteluiksi eivät riitä opposition vastalauseiden listat siitä, mihin pitäisi, tulisi ja voisi lisätä rahaa.

Tapaus Imatra kertoo varhaisesta puuttumisesta. Kaupunki havahtui siihen, että lastensuojelun ja muiden lasten ja nuorten erityispalveluiden kustannukset kasvavat hallitsemattomasti, jopa noin 10 % vuodessa. Siksi varhaisen tukemisen palveluihin investoitiin erikseen. Vakanssit osoitettiin perhetyöntekijöille äitiys- ja lastenneuvolaan. Kehitettiin hyvinvointineuvola, johon osoitettiin kerralla pysyvä rahoitus. Hyvinvointineuvolan perhetyötä kohdennettiin entistä enemmän erityistä tukea tarvitseville perheille ja annettiin niille riittävän pitkäkestoista kotiin osoitettua apua. Työntekijälähtöisestä perhetyöstä on kuljettu asiakaslähtöiseen perhetyöhön, jossa keskiössä ovat asiakasperheen tarpeet.

Mitä voisimmekaan sanoa muista sosiaalisista ongelmistamme, joista on muodostumassa taloudellisia ongelmia? Koulutuksellinen syrjäytyminen, huumeet ja päihteet, masennus ja ennenaikaiset eläkkeelle joutumiset . Näissä kaikissa tarvitaan ennalta ehkäisyä. Valiokunta on aiheellisesti huolissaan nuorisotakuun tehokkaasta toteutumisesta. Kyseessä on laaja poikkihallinnollinen hanke, joka ei ole vielä kaikin osin päässyt vauhtiin. Valitettavasti heikko talouskehitys on vähentänyt yritysten halukkuutta uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Yhteisöverokannan 4,5 prosenttiyksikön laskulla ja koko osinkoverouudistuksella ei ole merkitystä, ellei kokonaisuus oikeasti lisää yritteliäisyyttä ja poistaa unteluuden kaltaista lamaantumistamme. Hallituskauden merkittävimmällä ja aikatauluista johtuen viimeisellä keskeisellä verouudistuksella tulee vahvistaa kasvupotentiaalia, vauhdittaa investointeja ja luoda työpaikkoja.

Tulopohjaamme jonkin verran vahvistavat terveydelle haitallisten tuotteiden veronkorotukset. Kaikkiin verokysymyksiin, myös veronkiertoa mahdollistaviin yksityiskohtiin, puututaan lakitekstien valmistelussa ja aikanaan eduskunnassa.

Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä yli viisisataa. Karsimiselle olisi tässä tilaa. Kuntatalous kokonaisuutena joutuu parantamaan tuotantoketjujaan, karsimaan hallintoa ja priorisoimaan tehtäviä. Tämä ei saa tapahtua pienen ihmisen kustannuksella. Emme sulje silmiä todellisuudelta. Kuntatalous ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntauudistuksen tärkein tehtävä ei olekaan piirtää kuntarajoja uusiksi, vaan kohdentaa resurssit keskeisiin tehtäviin. Nykyisillä eväillä kuntien veroprosentteja uhkaa jatkuva korotuspaine.

Valiokunta edellyttää, että kevään 2014 riihessä otetaan kantaa eläkejärjestelmän uudistamista koskevaan selvitykseen. Siihen hallitus on sitoutunut EU 2020 -strategian mukaisessa kansallisessa toimintaohjelmassa.

Vielä vakavampi vaatimuksemme on, että hallitus pitää huolta siitä, että valtion velka suhteessa kansantuotteeseen oikeasti kääntyy laskuun vuonna 2015.

Erityisen haastavaa on, että tien- ja väylien pidossa on rakenteellista alijäämää. Tätä hankaloittaa uusien enimmäismassojen ja -mittojen käyttöönotto, joka vaatii investointeja. Arvio muutoksen hyödyistä ja vaikutuksista on syytä täsmentää pian. Perusväylänpito on joutunut kovasti joustamaan, vaikkakin saa nyt lisärahaa. Rajavartiolaitoksen lisärahoitus on erittäin tervetullut ja se mahdollistaa itärajallamme sujuvamman rajanylityksen alati kasvavalle rajaliikenteelle. Samalla voimme parantaa turvallisuutta. Panostukset rajaliikenteen parantamiseen tuottavat itsensä takaisin kasvavina matkailijavirtoina ja investointeina erityisesti itäisissä maakunnissamme. Viime vuonna itärajan ylitti 12 miljoonaa henkilöä.

Hallituksen esittämät korjausliikkeet koulutuksen ja opetuksen rakenteisiin ja rahoitukseen ovat välttämättömiä. Puolustusministeriön supistuva menokehys aiheuttaa vakavia haasteita materiaalin hankintaan ja ylläpitoon vuoden 2015 jälkeen. Kestävyysongelma koskee myös maataloutta, jos emme kykene säilyttämään asemiamme EU:n tukineuvotteluissa ja kustannukset samaan aikaan edelleen kohoavat. Molemmilla lohkoilla sekä edunvalvonnan että tilanteiden arvioinnin tulee olla korkealla ammatillisella tasolla.
______________________________________________

Ryhmäpuheenvuoro aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta 5.3.2013, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd)

Arvoisa puhemies!

Edellisen hallituksen valmistelemaa aluehallintouudistusta ei voi pitää suurena menestystarinana, vaikka selonteossa esille tuodut tulokset ovatkin kohtalaisia. Ennen kuin uudistus viime kaudella pantiin voimaan, kritisoimme sitä, että se tehtiin liian kiireellä ja hätäisesti. Nopealla aikataululla aikaiseksi saatu uudistus oli sekava, ja kokonaiskuva jäi silloin hämäräksi. Kaikkia näkökulmia ei ollut kunnolla arvioitu eikä otettu huomioon. Tästä syystä pidämmekin tärkeänä, että hallitus tämän selonteon pohjalta toimii harkiten ja kokonaisuudet huomioiden, kun se ryhtyy toimenpiteisiin hallintorakenteen edelleenparantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä painotti tuolloin, että uudistusta pitäisi valmistella huolellisemmin. Sen hallinnollista ja toiminnallista puolta olisi pitänyt arvioida paremmin ja aluejakoja suunnitella kokonaisvaltaisemmin. Tämä on viestimme myös jatkotyöhön nyt tälle hallitukselle. Selonteon tuloksia pitää arvioida kriittisesti ja tulevien muutosten pitää olla sellaisia, että kokonaiskuva selkeytyy. Muutosten pitää olla myös olla yhteensopivia valmisteilla olevan kuntarakenneuudistuksen kanssa. Onhan selvää, että mitään työtä ei millään tasolla tule tehdä kahteen kertaan.

Aluehallintouudistuksen tarkoituksena oli parantaa kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä aluehallinnossa, niin kuin täällä on tänään useampaankin kertaan todettu. Asiakaskyselyn tuloksien valossa tässä on onnistuttu meidän arviomme mukaan melko vaatimattomasti. Aluehallintovirastojen tekemän tutkimuksen kokonaistulos oli 3,8 asteikolla 1-5. Viranomaisvalvonta sai toki kiitosta, mutta käsittelyajat olivat vastaajien mielestä aivan liian pitkiä. Tätähän ei voi pitää hyväksyttävänä, varsinkin kun uudistuksen tarkoituksena ja sen oikeana tarkoituksena oli ja on parantaa asiakkaiden asemaa.

Ely-keskusten osalta ilmenee, että asiakastyytyväisyys on pysynyt samalla tasolla uudistusta edeltävään aikaan. Tätä voidaan pitää toki hyväksyttävänä, mutta uudistuksen tarkoituksena oli sittenkin parantaa palveluiden tasoa. Uudistuksen yhteydessä virastojen resursseja leikattiin. Tämä on johtanut tiukkaan menokuriin ja rekrytointikieltoihin. Tämä ei kuitenkaan auttanut, vaan lisätalousarvioissa on jouduttu paikkaamaan virastojen rahoitusvajetta. Uudistus ei siis tuonut ainakaan kaikkia toivottuja säästöjä, ja tiukka menokuri on osaltaan johtanut siihen, ettei asiakaslähtöisiä parannuksia ole voitu saavuttaa siinä määrässä kuin oikea tavoite toki oli.

Uudistuksen tiukan aikataulun ja valitettavasti alimitoitetun rahoituksen takia ei tietenkään ole mikään ihme, että kaikkia tavoitteita ei ole täysin saavutettu. Se, että palvelutaso on saatu pidettyä näinkin hyvänä, on omalta osaltaan jo merkittävä saavutus. Tästä tasosta meidän tulee kiittää asialleen omistautuneita virkamiehiä ja virastojen johtoa. Kun uudistuksen tarkoituksena oli kuitenkin parantaa palvelutasoa ja parantaa kustannustehokkuutta, on tavoitteissa jossakin määrin epäonnistuttu.

Arvoisa herra puhemies! Arvioitaessa tulevia toimenpiteitä meidän tulee saada selkeä kuva kokonaisuudesta, ja uskomme, että valiokunta tätä hahmottaakin. Meneillään olevan kuntauudistuksen eteneminen ja sen lopputulos on aivan olennainen seikka aluehallinnon parantamisessa ja muuttamisessa. Mikäli muodostetaan vahvoja peruskuntia, tulee meidän tarkkaan miettiä, mitkä tehtävät voidaan siirtää kunnille, niin kuin joissakin puheenvuoroissa täällä on todettukin, ja minkälaisia aluevirastoja tulevaisuudessa tarvitaan. Samassa yhteydessä toki myöskin maakuntaliittojen asemaa tulee harkita ja arvioida niiden tehtäväkokonaisuutta määriteltäessä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että kaikkien hallinnollisten uudistusten tulee aina palvella kokonaisuutta. Turhat väliportaat tulee poistaa ja tehtävät jakaa niin, että oikea taho vastaa niistä tehtävistä, jotka se parhaiten hallitsee ja osaa. Asiakaslähtöisyyden tulee olla avainasemassa. Emme tarvitse todellakaan hallintoa palvelemaan hallintoa vaan hallintoa palvelemaan ihmisiä, asiakkaita.

Asiakaslähtöisyyden avainasia ja avainsana on selkeys. Kansalaisten ja yritysten tulee tietää, mihin tahoon heidän tulee ottaa yhteyttä ja mikä taho on vastuussa mistäkin. Tästä syystä tulee kehittää toimivia yhteispalvelupisteitä ja harkita, mihin kohtaan ne luontevimmin asettuvat.

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraatit näkevät, että selkeys, kustannustehokkuus ja kokonaisvaltaisuus ovat keskeiset lähtökohdat uudistuksia tehtäessä. Hallituksen tulee huomioida nämä keskeiset teemat ryhtyessään aikanaan toimenpiteisiin valiokunnissa käsitellyn selonteon pohjalta.

__________________________________________________________________

Kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd)
Ryhmäpuheenvuoro valtion talousarvion 2013 palautekeskustelussa 17.12.2012

Tarvitsemme talouskasvua ja pahoinvoinnin vähentämistä

Verotuksen kiristäminen ja leikkaukset eivät riitä talousneuvoksi

Vuoden 2013 talousarvion keskeiset tulevaisuuteen kohdistuvat ajatukset löytyvät muutamasta keskeisestä lauseesta. Me tarvitsemme talouskasvua ja talouden rakenteiden muutosta. Nyt eivät riitä pelkkä verotuksen kiristäminen tai menojen leikkaaminen. Ne eivät riitä kestävyysvajeemme umpeen kurojiksi.

Talouskasvun painopiste on kasvavissa talouksissa kaukana meistä. Euroalueen talous voi jopa supistua. Arvio Suomen kasvusta on yksi prosentti, mikä sekin voi olla liian positiivinen katsomus. On selvää, että jokainen velanottomme seitsemästä ja puolesta miljardista vähentää Suomen päätösvapautta ja – valtaa. Näin ei voi jatkua.

Pahoinvointia vähennettävä

Keskeisten havaintojen sarjaan kuuluu toteamus, että nyt on kavennettava hyvinvointi- ja terveyseroja. Meidän on siis vähennettävä pahoinvointia, jotta hyvinvointimme voisi säilyä. Syrjäytyminen ei ole perinnöllistä, mutta se on usein omalla tavallaan periytyvää. Siksi on erinomaisen tärkeää, että talousarvion eduskuntakäsittelyssä lisättiin määrärahoja eräisiin ihmiselämän kriisi- ja nivelvaiheiden ongelmien helpottamiseen. Pudokkaiden nostaminen selviytyjiksi on hyvä teko myös heille, jotka nyt pärjäävät hyvin.

Vaikka länsimaitamme vaivaa ylivahva pyrkimys yksilöllisyyteen, näemme selvän pyrkimyksen yhteisöllisyyteen. Linjaus näkyy monissa budjetin veroratkaisuissa. Hieman enemmän otetaan yhteisten asioiden hoitamiseen sieltä, missä kansalaisilla on muita vahvempia eväitä elämään.

Hallintoa tiivistettävä mutta liikaa ei pidä odottaa

Yksi kasvuamme leikkaava tekijä on väestön suhteellinen ikääntyminen. Työhön tulevat ikäluokat ovat liian pieniä. Tämä muutos on peruuttamaton eikä aikanaan tehtyjä virheitä voi palauttaa tekemättömiksi. Julkisten palveluiden tuottavuutta on parannettava. Kuntauudistuksessa on edettävä, mutta emme saa unelmoida siitä, että kuntien määrän vähentäminen toisi suuren helpotuksen taloudellisiin asioihin.

Vanhuspalvelu ja nuorten yhteiskuntatakuu

Syksyn merkittävä uudistus on vanhuspalvelulaki. Vaikka ensi vuonna rahoitus on vielä alkuvaiheessa, on lailla merkittävä rooli ihmisarvoisen hoivatyön turvaamisessa.
Nuorten yhteiskuntatakuu velvoittaa kuntia opetus- ja työvoimaviranomaisten kanssa merkittävään yhteisponnistukseen. Vaikeimmin työllistettävät ja koulutukseen ohjattavat nuoret tarvitsevat vahvaa tukea ja ohjausta. Kun syrjäytyneen henkilön toimeentulon kustannukset 40 vuodessa ovat 750 000 euroa, voi hyvällä mielellä laskea tämän yhteiskuntatakuun tuottavuusindeksiä.

Valiokunta aiheellisesti vaatii, että nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista seurataan ja asiasta saadaan selvitys kevään 2014 aikana.

Tarkan talouden haasteita

Kehitysyhteistyön määrärahat on ensi vuodelle jäädytetty. Tällä tiellä emme koskaan etene 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta. Helpoin tapa edetä toteutuisi promillen kymmenyksellä vuosittain.

Sisäasiainministeriön keskeisiin toimintoihin on lisätty määrärahoja. Selkeää puutetta on hallinnon turvallisuusverkko-hankkeessa (TUVE). On korostettava, että vielä aiheutuvat 5,4 miljoonan kulut tulee hoitaa ensi vuonna.

Itse poliisin toimintaan kohdistuu paineita, joiden yksityiskohtien kirkastamiseen ministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan ylimmän poliisihallinnon tehtäväjakoa. Sisäministeriön tekemät esitykset on tehty ammattitaidolla ja vastuullisesti. Jos ongelmia havaitaan, niin poliisitoimi ei tarvitse ohjeita, vaan lisää määrärahoja.

Suomen edustus ulkomailla selvästi kärsii voimavarojen puutteesta. Nyt on tarkkaan mietittävä, mitä toimintaa sopeuttavia ratkaisuja tehdään. Rahallisesti suurempi pitkän tähtäyksen ongelma on maanpuolustuksen määrärahoissa, vaikka ensi vuonna ja lähivuosina toki selvitään.

Hyvää kohdentamista

Hallitusryhmien muutokset budjettiin ovat yhteensä 50,9 miljoonaa euroa. Pääpaino on kasvua ja työllisyyttä edistävissä kohteissa ja lasten hyvinvointia lisäävissä hankkeissa. Huomioitavaa on veteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen osoitettu lisäys.

Budjetissa toteutuu Kristillisdemokraattien ja monen muun ryhmän aloite sosiaalityön aloituspaikkojen lisäämisestä yliopistoissa. Kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen on eräs kustannustehokkaimmista tavoista käyttää talousarvion resursseja. Päihdeongelmiin joutuneiden palauttaminen ammattikoulutukseen ja työhön jalkautetaan ensi vuonna aikaisempaa laajemmin. Ilman verotusoikeutta toimivien uskonnollisten yhdyskuntien tilojen korjauksia edistetään. Pienyrittäjien tarpeet huomioidaan ja tarvittavaa tukirahoitusta osoitetaan heidän hyvin tärkeää ja usein haastavaa työtään edistäviin hankkeisiin.

___________________________________________________________________

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta käsittelevässä välikysymyskeskustelussa 24.10.2012, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen

Laadukkaat ja kattavat terveyspalvelut koko maahan

"Uudistukset ovat oikein annosteltuina hyvä lääke moniin keskeisiin haasteisiimme."

 → Lue koko puheeni KD:n sivuilta...
 


Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro talousarvioesityksestä 18.9.2012, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen

Arvaamattoman edessä

Arvoisa puhemies!

Vuoden 2013 talousarviota viimeistellään arvaamattoman edessä. Kansainväliset ja kotimaiset talousnäkymät ennustavat parhaimmillaan vain heikkoa talouskasvua. Velkakriisi ja muut kielteiset ilmiöt uhkaavat kasvumme perusteita. Siksi joudumme kysymään, mistä saamme uusia eväitä tilanteeseen.

Tietoteknologia on Suomen valtteja ja siksi tässä tilanteessa tulee käyttää kaikki mahdollisuudet uusien innovaatioiden toteuttamiseen ja uusien yritysten perustamiseen. Vihreä, ekologinen talous on mahdollisuutemme, josta tulee pitää erityistä huolta. Pohjoisten ja arktisten alueiden kasvumahdollisuudet ovat yllättävän suuret. Kaivosteollisuuden ja muiden varsin perinteisten tuotannonalojen pitäminen suomalaisessa omistuksessa on varautumista tulevaisuuteen.

Valtion ja kuntien palveluiden tuotanto ei kuitenkaan odota tai katso talouskasvua, vaan se vaatii jatkuvaa toimintaa. Kristillisdemokraattien keskeinen hallitustavoite, vanhuspalvelulaki, saa muotonsa vielä tämän istuntojakson aikana. Vaikka tässä vaiheessa ei tarkkaan mitoitukseen päästykään, on kuntien ja yksityisten palveluiden tuottajien huolehdittava hyvästä toiminnan tasosta. Valtion rahoituksen toteuttamisessa ilahduttavaa on paneutuminen myös omaishoidon ja kotihoidon tarpeisiin. Tämä kaikki on kovin tarpeen maassa, jossa väestön ikärakenteen muutos on eräs maailman nopeimmista.

Ennaltaehkäisevä työ on kunnissa pakko nostaa niin sosiaali- kuin terveydenhuollon asioissa kärkiteemaksi. Mutta riittääkö siihen enää voimavaroja, kun arjen akuutit työn ja tuen tarpeet ovat niin suuret. Tätä on syytä miettiä myös ministeriöissä kun suuria lukuja katsotaan.

Tilanteessa jossa yritykset vähentävät työvoimaansa, jäävät nuoret usein kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen onkin suuri huolenaihe, johon tämä hallitus on tarttunut päättäväisesti. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva nuorten yhteiskuntatakuu on paitsi tämän hallituksen myös KD:n tärkeimpiä hankkeita. Panostus yhteiskuntatakuuseen ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että muista työllisyystoimista karsittaisiin. Kunnissa tarvitaan vahvaa opinto-ohjausta ja muita toimia, jotka helpottavat nuorten kouluttautumista ja työelämään pääsyä.

Kasvavan sukupolven syrjäytymistä voidaan hoitaa myös ennaltaehkäisevästi. Kotihoidon tuki ja muut vanhempien valinnan vapauden turvaavat pienten lasten hoitokeinot ovat erinomaisen hyödyllinen apuväline kuntien työkalupakissa. Kotihoidon tuen laajenemista ja vahvistumista toivomme myös kuntatasolla.

Poliisitoiminnan tason turvaamiseen on osoitettu ensi vuodelle 12 miljoonan euron tasokorotusta. Korotus on kehyspäätöksen mukainen ja välttämätön, mutta sen lisäksi tarvitaan vielä poliisin hallintorakenteisiin keskittyvää uudistusta poliisin pitkänaikavälin resurssien säilyttämiseksi. Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotettu 2,4 miljoonan euron lisäys mahdollistaa 40 uuden rajavartijan palkkauksen. Ottaen huomioon rajaliikenteen voimakkaan kasvun, korotus voisi olla vieläkin suurempi. Turvallisuuden osalta esityksen puute on se, että turvallisuusverkon rahoitukseen ei ole osoitettu välttämätöntä rahoitusta. TUVE pitää saada käyttöön jotta pystyisimme etenemään muiden rakenteellisten ja välttämättömien uudistusten kanssa.

Suomen kilpailukyvyn kannalta selvä puute esityksessä on raskaan liikenteen dieselveron palautusjärjestelmän viivästyminen. Suomi on maa jossa kuljetusetäisyydet ovat pitkiä ja kuljetuskustannukset suuria. Meidän tulee toimia sen puolesta että koko maassa voidaan säilyttää tuottavaa teollisuutta ja työpaikkoja. Vielä maantiekuljetuksiakin suuremman ongelman muodostavat IMO:n päätöksistä vuodesta 2015 alkaen johtuva meriliikenteen kustannusten kasvu. Rikkidirektiiviä ei voi parhaimmallakaan tahdolla sanoa oikeudenmukaiseksi. On kiitettävää, että hallitus tarttuu tähän ongelmaan osoittamalla määrärahoja rikkipesureiden asentamiseksi. Tämä 30 miljoonan satsaus ei kuitenkaan poista itse ongelmaa, vaan tarvitaan järeämpiä otteita suomalaisen vientiteollisuuden turvaamiseksi. Ehdotukset laivojen väylämaksujen alentamisesta tai jopa poistamisesta tulisi ottaa huomioon. Meidän tulee huomioida ja puolustaa omaa etuamme kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa. Jos Suomi onkin ympäristönhoidon mallimaa, ei se voi olla maksuautomaatti.

Budjettimme seitsemän miljardin alijäämä merkitsee sitä, että joka kahdeksas valtion budjetin euro on velkaeuro. Viidenkymmenen prosentin rajan rikkominen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole kaukana. Tässäkin suhteessa meidät on pelastanut vain yksityinen eläkerahastointi. Meidän pitää ryhtyä päättäväisempiin toimiin alijäämän vähentämiseksi.

Valtiontaloutta hoidettaessa tärkeitä eivät ole eri hallinnonalojen rajat ja määrärahoista kiinnipitäminen. On jatkuvasti etsittävä joustavia ja luovia kokonaisratkaisuja. Säästöjä voi löytää joka hallinnonalalta, mikäli siihen löytyy tahtoa. Hallintoa voi tehostaa, tietojärjestelmät voidaan saada toimimaan paremmin, julkiset hankinnat voidaan tehdä paremmin ja kaikki tämä pienemmillä kustannuksilla. Myös niihin kysymysmerkkeihin, jotka koskevat valtion tukien turhakäyttöä, tulee tarttua. On esimerkiksi aika tarttua sellaisiin yritystukiin, jotka eivät luo uusia työpaikkoja tai johda uusiin innovaatioihin.

Kun seuraa uutisia Euroopasta ja maailmalta on pakko todeta, että meidän on turha istua toimettomina odottaen, että ulkopuolelta tulisi ratkaisuja ongelmiimme. Suomi on selvinnyt tähän asti melko kuivin jaloin koska olemme hoitaneet oman taloutemme hyvin, mutta meidän on pyrittävä hoitamaan asioita vieläkin paremmin. Vaikeana aikana hallitus ja koko eduskunta joutuvat kohtaamaan suuria haasteita. Tässä tilanteessa meidän tulee tehdä kaikkemme pystyäksemme turvaamaan hyvinvoinnin kansalaisille myös tulevina vuosina.


Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro valtiontalouden vuosien 2013–2016 kehyspäätöksen palautekeskustelussa 12.6.2012, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen

Terveet arvot, terve talous

Keskustelu Suomen ja laajemmin Euroopan taloudesta on tuonut selkeästi esille sen, että kaiken terveen talouden perustana ovat terveet arvot. Kun nopeiden voittojen tavoittelu sekä numeroiden ympärillä pyörivä talous ohittavat yhteiskunnan pitkäjänteisen rakentamistyön, voidaan varmuudella odottaa kuplia, jotka puhkeavat kivuliaalla tavalla. Tähän kuplan puhaltamiseen ei Suomessa kuitenkaan ole sorruttu, vaan nyt kun talousnäkymät ovat viime vuosien aikana synkentyneet, on Suomessa sitouduttu tarvittaviin toimenpiteisiin.

Nykyinen hallitus on selvinnyt hyvin jo toisesta merkittävästä uurastuksestaan talouden kanssa. Hallitusneuvottelujen yhteydessä taloutta sopeutettiin merkittävästi ja nyt uusi ohjelma takaa noin 5 miljardin sopeutuksen. Nämä yhteensä ovat noin 10 prosenttia valtiontaloudesta. Onko tämä oikea määrä riippuu siitä miten maailmantalous lähivuosina kehittyy. Vielä emme tiedä vastausta talouden kehitykseen. Toisaalta oppositiollakaan ei vastalauseiden sisällön valossa näytä olevan vastausta tähän kysymykseen. Nyt on kuitenkin otettu tärkeä askel sen saavuttamiseksi, että velkasuhde kääntyy selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Kestävyysvaje on syntynyt näkemyksen vajeesta

Talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin ongelmista pahin, kestävyysvaje, on syntynyt oikeiden näkemysten puutteesta. Perhe- ja väestöpolitiikkaa ei ole kaikissa vaiheissa hoidettu kestävällä ja vastuullisella tavalla. Erilaisten tilanteiden myötä aivan liian moni nuori ja työelämän alkuvuosia läpikäyvä lähimmäinen on syrjäytynyt elämän ja työelämän marginaaliin. Vastuumme terveiden arvojen ylläpitämisestä ja korjaavista toimenpiteistä on siksi yhteinen. Valtiovarainvaliokunta muistuttaa, että tehokkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee toteuttaa täysimääräisenä vuodesta 2013 alkaen. Näiden alle 25-vuotiaita nuoria ja alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita koskevien toimenpiteiden tulee koskea kaikkia, myös vajaakuntoisia ja vammaisia.

Kehysratkaisu tukee kasvua

Uusi verovähennys yksityissijoittajille sekä uusi T&K vähennys kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi ovat hyviä kohdennettuja ja määräaikaisia verokannustimia työpaikkojen luomiseen ja kasvun vahvistamiseen. Nämä ja vastaavat pitkäjänteiset toimet ovat välttämättömiä, jos haluamme huolehtia kasvusta ja yrittäjyyden kannattavuudesta.
Tarvitsemme uusia vientimarkkinoita, mihin mietintö antaa ohjeistusta. Samalla meidän on rohkeasti ja asianmukaisesti edistettävä kuluttajien tietämystä kotimaisen tuotteen valinnan merkityksestä. Sosiaalinen vastuumme kaukaisista lähimmäisistä ei salli kehitysyhteistyön leikkaamista, mutta sallii toiminnan kaikinpuolisen tehostamisen ja avun käyttämisen kumppanuusmaiden oman työskentelyn aktivoimiseen.

Koulutuksen laatua ei saa heikentää

Tutkimus- ja koulutusjärjestelmä on pidettävä vahvana. Ne ovat pohja korkeatasoiselle tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle yrityksissämme. On selvää, että vallitsevassa taloustilanteessa koulujen resurssit perusopetuksen toteutuksessa ovat kovilla. Meillä ei kuitenkaan ole varaa antaa periksi taitojen taantumiselle, vaan voimiemme mukaan on parannettava ja kohennettava varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua.

Veromuutokset kohtuullisia

Verotuksen muutoksissa korostuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja se, että parhaiten pärjäävät myös maksavat hieman nykyistä enemmän. Toivottavaa olisi tietenkin välttää kaikki veronkorotukset, mutta tässä tilanteessa Indeksien jäädyttäminen ja maltillinen arvonlisäveron korotus antavat valtiontaloudelle tarvittavaa tasapainoa silti rasittamatta ketään kohtuuttomasti.

Arvoisa puhemies, pidämme valtioneuvoston kehysehdotusta tässä tilanteessa valtiovarainvaliokunnan enemmistön tavoin rakentavana ja vastuullisena tienä eteenpäin.
 


Kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd)
Ryhmäpuheenvuoro valtion talousarvion palautekeskustelussa 14.12.2011


Epävarmuus leimaa talousnäkymiä

Arvoisa puhemies,

Taloustilannetta tänä päivänä leimaa yhteinen eurooppalainen ongelma; velkaantuminen. Eurooppalaisten valtioiden toimet velkaantumisen pysäyttämiseksi eivät ole olleet tähän mennessä riittäviä nopeudeltaan eivätkä laajuudeltaan. Myöskään Suomessa emme ole vielä toipuneet vuonna 2008 alkaneesta kiihtyvästä velkaantumisesta. Tämä yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin ja maailmanlaajuisten talousnäkymien heikentymiseen asettaa Suomen valtion talouden merkittävien haasteiden eteen. Näihin haasteisiin hallituspuolueet nyt määrätietoisesti pyrkivät vastaamaan.

Hallitus on tässä tilanteessa aivan oikein valinnut etenemismallin, jossa varovaisilla leikkauksilla ja maltillisilla veronkorotuksilla on tasapainotettu velkaantumiskehitystä. Työ on vielä kesken, sen tiedämme hyvin. Nämä velkatalkoot vaativat täydellisen huomion ja sitoutumisen koko eduskunnalta. 

Euroopassa haasteemme on se, miten voidaan edistää yhteistä hyvää aiheuttamatta moraalikatoa ja samalla estäen vapaamatkustamisen. Siinä missä Eurooppa velkaantuu, ovat Aasian nousevat maat keränneet merkittävää varallisuutta. Tässä tilanteessa on avoimesti pohdittava siitä miten vastaamme nousevien maiden meille heittämään haasteeseen. Siinä missä emme voi työehdoilla kilpailla Aasian maiden kanssa, on meidän ehkä kuitenkin tarkasteltava asennettamme ahkeruuden työn arvostamiseen.

Maailmanlaajuinen kysymyksemme on, miten annamme luomakunnalle ja luonnolle sen vaatiman tilan ja oikeuden uudistua. Eettinen haasteemme on edistää kokemuksen hyväksi osoittamaa ahkeroimisen ja vaatimattomuuden ihannetta yhteisen hyvän hoidossa.

Suomessa näemme liian monessa tilanteessa suomalaisten jakautumisen niihin, jotka voivat varsin vapaasti kuluttaa ja niihin jotka joutuvat vain selviytymään päivästä toiseen. Talousarvioehdotus pyrkii pienentämään kansalaisten välistä eroa. Hieman lisää suunnataan sinne, missä on tiukinta. Hieman enemmän otetaan sieltä, missä muutoinkin selvitään. Työntekoa kannustetaan ja samalla raamisopimuksen toteutumista vauhditetaan varsin merkittävällä valtion panostuksella.

Ennalta ehkäisevällä otteella kestävyysvajetta vastaan

Satunnaista velkaantumista haastavampi tehtävä on korjata pitkävaikutteista kestävyysvajetta. Tiedämme hyvin, että palvelusektorilla ja varsinkin kunnissa valmistaudutaan suureen muutokseen. Valtiovarainministeriön rankimpien laskelmien mukaan 12 vuodessa kuntien velka jopa kymmenkertaistuu tai vaihtoehtoisesti veroaste nousee yli neljä prosenttia. Pahimmillaan maassamme olisi kuntia, joissa kuntavero on 30 %.

Suurin syy tähän epäilemättä on huoltosuhteen muutoksessa. Yhtä työssäkäyvää kohden on työelämän ulkopuolella nyt noin 0,5 henkilöä. Vuonna 2030 vastaava luku olisi arvioiden mukaan laskennallisesti jopa yli 0,7 henkilöä. Perinteisen palkkayön tekijöitä ja palkkaverojen maksajia ei ole tarpeeksi. Tämä kehitys on lisäksi myös alueellisesti vino ja perussyynä on vinoutunut väestörakenteemme. Jo nyt työhön tulevat vuosittaiset ikäluokat ovat työelämästä poistuvia pienemmät.

Hallinnon rakenteelliset uudistukset, tuottavuuden parantaminen ja kuntauudistus ovat eräitä vastauksia tähän tilanteeseen. Nämä toimet tuottavat tarvittavia hallinnollisia ja toiminnallisia säästöjä, mutta eivät tietenkään olennaisella tavalla vähennä palveluiden tarvetta. Palveluiden tarvehan monilta osin pikemminkin lisääntyy. Siksi on erityisen tärkeää vahvistaa kaikilla osa-alueilla ongelmia ennalta ehkäisevää toimintaa. Niiden avulla ja ennalta ehkäisevällä työotteella saadaan aikaan merkittäviä säästöjä, jotka ovat meille aivan välttämättömiä.

Terveydenhuollon kustannukset ovat väestön ikääntymisen vuoksi merkittävässä nousussa lähimpien vuosien aikana. Valtiovarainvaliokunnan mietintö nostaa tällä kertaa esille yhden merkittävän kustannustenkin nousua ennalta ehkäisevän tekijän, liikunnan. Voimme tähän lisätä ja tässä yhteydessä mainita laajemminkin terveelliset elintottumukset ja päihteettömän elämäntavan. Työssä jaksamisesta huolehtiminen on erityinen haaste kunnissa ja kaikessa palvelutoiminnassa. On vahvistettava niitä tekijöitä, joilla kunnallisen ja yksityisen palvelusektorin työntekijöitä voidaan tukea, innostaa ja ikääntymisen eri vaiheissa myös kuntouttaa. Alkoholin ja päihteiden aiheuttamat miljoonakulut voidaan laittaa säästöön omilla ratkaisuillamme.

Turvallisuus ja lapset

Ryhmät ovat hyvässä yhteistyössä tehneet täsmennyksiä hallituksen esityksiin. Näissä on aivan oikein nostettu esille lasten asiat ja sosiaaliset kysymykset. Erityisesti mieltä lämmittää se, että päihdeäitien hoitoon osoitetaan merkittävät hoitomäärärahat sekä lisätään resursseja terveyden edistämiseen ja päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen. 

Lasten ja nuorten ohella erityishuomio kiinnittyy turvallisuuteen. Lisärahaa saavat sekä poliisi että rajavartiolaitos. Turvapaikka-asioiden käsittelyä nopeutetaan sekä hallinto- että hovioikeudessa. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tulee viiden miljoonan euron lisäpanostus ja eräät muut liikenneinvestoinnit saavat vetoapua.

Konkursseja ennaltaehkäistään määrärahalla yrittäjäneuvontaan. Itämeren ja vesien suojelun määrärahoja lisätään miljoonalla eurolla.

Kehittämistarpeita jää

Mikään talousarvio ei ole täydellinen. Eri yritysmuotojen verotuksen tasapuolisuus ei täysin toteudu nyt tehdyillä päätöksillä. Nuorisotakuun toteutumiseksi tarvitaan panostusta esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hoitoon. Tutkimus- ja kehitysrahoitukseen tarvitaan määrärahoja. Monet liikenneinvestoinnit, esimerkiksi valtatie 8:n perusparannus ja vaikkapa Kehä III:n liitynnät lentoasemalle ja satamaan toivon mukaan aikanaan saavat tarvitsemansa huomion. Edelleen on tutkittava nyt rajallisten määrärahojen puitteissa sitä, miten kehitysyhteistyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan tehostaa. Entistä tärkeämpää on kaikissa yhteyksissä huolehtia siitä, että reagoimme asioihin ennakolta, emmekä vasta hoitamalla niitä ongelmien toteuduttua.

Tulevaisuus vaatii vastuunkantoa

Taloutemme on avoin ja siitä maksamme. Valtiontaloutemme alijäämä on hillitty eurooppalaisessa mitassa, mutta samalla kuitenkin liian suuri. Nyt on aika reagoida alijäämään sillä markkinoilta löytyy vielä luottamusta talouteemme. Tästä täytyy pitää kiinni myös jatkossa sillä vain huolehtimalla taloutemme tasapainosta pystymme säilyttämään taloudellisen itsemääräämisoikeutemme.

Hallitukselta ja myös meiltä on kysytty, mistä linjauksista ensi keväänä pitää päättää. Kun nyt käsiteltävä talousarvio karsii menoja miljardilla ja kiristää verotusta toisella mokomalla, jatkossa kovin helppoja säästökohteita ei ole. Jatkon tasapainottamistoimissa monet joutuvat tinkimään tavoitteistaan. Tarvitaan kolmiosainen ratkaisu, jossa on leikkauksia, jotka ovat sillä tavalla älykkäitä, että ne eivät heikennä perheiden asemaa, työllisyyttä ja ekologisestikin tervettä talouskasvua. Leikkausten rinnalla on verotuksen eri elementtejä katsottava avoimin mielin pohdittaessa kestävyysvajeen paikkaamisen keinoja. Kolmas tarvittava elementti on kotimarkkinoiden vahvistaminen tilanteessa, jossa ulkomaankauppa ei vahvistu entiseen malliin. Valiokunnan mietintö aivan oikein kiinnittää huomiota siihen, että myös palvelualojen työllisyyttä ja tuottavuutta on kehitettävä.

Arvoisa puhemies,
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa vuoden 2012 talousarvion hyväksymistä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetyssä muodossa.

 


 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2013 – 2015

Jouko Jääskeläinen
23.11.2011

Vastuu omista ratkaisuista

Merkittävät arviointivirheet maailmalla uhkaavat myös Suomen talouden perusteita tulevina vuosina. Tähän tulokseen on pakko tulla, kun katsomme Yhdysvalloista alkanutta pankkikriisiä ja siellä jatkuvaa kiistelyä talousratkaisuista tai kun arvioimme erinäisiä talousratkaisuja Euroopassakin. Kun numerotalous erkaantuu kauas reaalitaloudesta, kun monimutkaiset rahoitusinstrumentit ohjaavat päätöksiä ja velkaa otetaan arkikulujen hoitoon, tehdään vahinko, ei ainoastaan itselle, vaan myös yhteiseen valuutta-alueeseen kuuluville naapureille.

Silti on tunnustettava, että meidän on huolehdittava omista ratkaisuistamme. Toiset eivät voi tasapainottaa meidän budjettiamme. Suomessa olemme sikäli paremmassa asemassa verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, että velanhoitokykyymme edelleen luotetaan ja velkaosuus suhteessa BKT:hen on tasolla joka on kyllä korkea, mutta ei ole vielä ylittänyt tasoa, josta ei enää omin voimin olisi paluuta niin kuin tällä hetkellä on tilanne muutamassa Euroopan kriisimaassa. Nyt on aika tehdä päätöksiä jotka turvaavat luottamuksen säilymisen.

Riskejä ei saa siirtää tuleville polville

Teimme 90-luvun vaikeina vuosina parhaamme alueellisen ja paikallisen kriisin kanssa. Nyt tehtävämme on selvitä riskeistä, jotka ovat suuremmat kuin vuoden 2008 tapahtumissa.

Kristillisdemokraatit vastuullisena hallituspuolueena toimii keskeisten yhteisen tavoitteittemme puolesta. Ne ovat velkaantumisen hillitseminen, sosiaalisesti oikeudenmukainen kulujen sopeutus sekä järkevät veroratkaisut. Kaksi tavoitetta ja toimintatapaa nousee ylitse muiden: Suomen säilyminen kolmen A:n luottoluokituksessa ja sosiaalisesti oikeudenmukainen eteneminen ratkaisuissa. Näiden tavoitteiden toteutuminen turvaa sen, että myös lapsillamme on mahdollisuus elää maassa, joka antaa mahdollisuudet hyvään elämään.

Luottoluokituksen muutos lisäisi kuluja nopeasti, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden unohtaminen taas luo pitkän syrjäytymisen varjon monien elämään.

Talouskasvu epävarmaa

Suomalaisen talouskasvun tasoa ei voida arvioida kovin tarkoin edes ensi keväälle. Loivaa kasvua voisi pitää myönteisenä yllätyksenä. Siksi on selvää, että hallituksen tehtävänä on ensi keväänä käydä ohjelmansa mukaan tarkasti läpi ne arviot, jotka nyt ovat vuosien 2013 - 2015 kehyksen perustana.

Kipupisteitä

Valiokuntien mietinnöissä nostetaan ansiokkaasti esille monia tiukan kehyksen esille tuomia ongelmia. Edustusverkoston heikentäminen voi heikentää Suomen ulkopoliittista roolia. Kehitysyhteistyön määrärahojen jäädytys hallituksen loppukaudella ei lisää kansainvälistä luotettavuutta lupauksiimme. Samalla on huolehdittava avun kohdentumisen hyvästä laadusta, mutta tämä vaatimus ei vähennä velvollisuuttamme auttaa hädänalaisia.

Maanpuolustus on tahdon asia, mutta on syytä yhtyä valiokunnan arvioon siitä, että tehtävät raharatkaisut eivät saa heikentää alueellisen puolustuksemme perustaa. Myös sisäinen turvallisuutemme tarvitsee lisäresursseja.

Ennaltaehkäisyllä voimavaroja tärkeimpään

Heikoimmassa asemassa olevien etuuksia on voitu korjata etupainotteisesti, mutta edelleen on syytä arvioida lapsiperheiden asemaa ja tehokkaasti estää lapsiköyhyyden kasvua.

Monet sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut vaativat lisäpanostusta, joihin esimerkiksi kuntauudistuksen säästöt eivät riitä. Tarvitaan ennalta ehkäisevää toimintaotetta, Pelkästään alkoholin ja päihteiden käytön vähentämisellä voitaisiin niiden käytöstä seuraavien suorien ja epäsuorien kulujen määrää huomattavasti hillitä.

Kuntien on voitava tietää, että ne saavat riittävät voimavarat ikääntyvien ja eri tavoin hoitoa tarvitsevien asukkaittensa hoitoon. Palveluverkkoa ei saa ohentaa niin, että avun saanti käy kohtuuttoman vaikeaksi sen perusteella, missä hoitoa tarvitseva asuu.

Resurssit kohdennettava oikein

Koulutuksen resurssien oikeaa kohdentamista tarvitaan, jotta työelämän tarpeet ja koulutuksen alueellinen ja yksilötason kysyntä voidaan sovittaa toinen toisiinsa. Samalla on syytä entisestään parantaa nuorten ammatinvalinnallista ohjausta, jotta voidaan välttää tarpeetonta alan vaihtoa ja edistää työelämään pääsyä.

Liikenneinvestointien niukkuus on selkeä haaste infrastruktuurimme hyvälle hoidolle. Ratkaisujen ekologisista vaikutuksista ja niiden kohdentumisesta liikkumisen ja kuljetusten tarpeiden mukaan on huolehdittava erityisen tarkoin, tarvittaessa tarkastellen myös jo tehtyjä suunnitelmia.
Taakanjako

Hallitusohjelman merkittävä peruslinjaus on, että menoleikkausten ja veronkorotusten määrä on yhtä suuri. Tätä periaatetta voidaan tarvittaessa hienosäätää sosiaalisesti oikeudenmukaiseen suuntaan. Tässä tilanteessa menestyvät voivat kannatella yhteistä taakkaa hieman muita enemmän.


Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenvuoro Portugal -keskustelussa
Suuren valiokunnan jäsen Jouko Jääskeläinen
24.5.2011

Taloutta ei voida hoitaa kepeästi

Viimeisen vuoden ajan suomalaisen politiikan voimavarat ovat menneet keskusteluun eurooppalaisesta taloudesta. Sekä keskustelu että itse tapahtumat ovat osoittaneet, että yhteiseen valuuttaan siirtymisestä aikanaan pidetyt kriittiset puheenvuorot eivät ole olleet tarpeettomia. Kun on yhteinen valuutta, tarvitaan vahvaa talouskuria. Vahvaa talouskuria voidaan noudattaa vain selkeillä kansallisilla päätöksillä ja viisaalla talouspolitiikalla. Toinen vaihtoehto on ajautuminen kohti liittovaltiokehitystä.

Kristillisdemokraatit ovat kaikissa vaiheissa edellyttäneet sekä Suomelta itseltään että kaikilta eurooppalaisilta mailta rehellisyyttä talouspolitiikan päätöksenteossa ja ryhtiä talouspolitiikan hoidossa. Kaikissa vaiheissa olemme kaikin tavoin välttäneet ajatusta yhteisestä talous- ja veropolitiikasta, mikä merkitsisi itsenäisten valtioiden vähittäistä hävittämistä.

Kun on saatu aikaan epäjärjestystä, ei tilannetta voi parantaa lisäämällä epäjärjestystä, vaan korjaamalla virheellisiä päätöksiä. Nyt on ollut aika korjata kurssia. Uskomme, että nyt aikaan saadut suomalaiset päätökset viitoittavat tietä uudelle linjalle.

Tämän päivän päätösten taustaksi kannattaa muistaa, että suomalaisten finanssilaitosten yhteenlasketut saatavat kolmessa eurooppalaisessa kriisimaassa ovat yhteensä jopa 13 mrd euroa. Mikäli mitään ei olisi tehty, olisi voitu odottaa, että

  • ainakin osassa näistä kriisimaista jouduttaisiin velkasaneeraustoimenpiteisiin
  • osa näistä suomalaisista varoista on silloin mennyttä
  • markkinakorot nousisivat, vakuutusmaksut ja työeläkemaksut nousisivat ja piensäästäjien varojen arvo pienenisi, kun erilaisten rahastojen arvo laskisi.

Tämän lisäksi nähtäisiin korkovaikutuksia ja takuissa olevia velvoitteita realisoituisi. Pahinta olisi, jos saataisiin aikaan yleisiä kielteisiä seurausvaikutuksia Euroopan talouselämään. Tämä kaikki vaikuttaisi vientiimme ja valtiontalouteen.

KD on EU-politiikan muutoksen takana

Ns. Sasin selvittelyryhmän johdolle ja virkamiehille annoimme jo varhain eli torstai-iltana 5.5.2011 sanatarkasti seuraavan vastauksen:

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että
1. Portugalin pankkien osalta toteutetaan sijoittajanvastuuta koko tämän järjestelyn ajan jo ennen pysyvän mekanismin luomista.
2. Antamallemme takaukselle osoitetaan vastavakuus.
3. Tällä ratkaisulla ei oteta kantaa mahdollisiin tuleviin vastaaviin tilanteisiin.

Edellytämme, että jatkovalmistelussa pysyvässä vakausmekanismissa (EVM) toteutuu sijoittajavastuu.
Voisimme nyt todeta, että tekemämme päätös ja valitsemamme etenemistapa on ollut merkittävä periaatteellinen linjaus.

Eduskuntaryhmämme on jo aiemmissa päätöksissään edellyttänyt kaikissa eurooppalaisen talouskriisin maita koskevissa rahoitusjärjestelyissä sijoittajavastuun toteutumista. Nyt suuren valiokunnan tekemässä päätöksessä ja näin ollen Suomen EU:ssa ilmoittamassa linjauksessa sijoittajavastuu on kirjattu siten, että Portugalin edellytetään käynnistävän neuvottelut lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on ollut pankki- ja luottolaitosveron käyttöönotto Ruotsin tapaan rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Jatkossa sopimukseen esitetyt keinottelun rajoittamiset selkeillä pelisäännöillä ja verotuksellisin keinoin on yleiseltä linjaukseltaan tavoitteittemme mukaista.

Vastustamme myös johdonmukaisesti Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Neuvottelutulos selkeästi torjuu tämän kehityksen edellyttämällä, ettei EVM:n rakenteen tulee olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen vaan että jokainen valtio vastaa itse veloistaan ja taloudestaan.

Kaiken kaikkiaan merkittävin muutos koskee vastavakuuksia, joita edellytetään jatkossa kaikissa mahdollisissa lainpäätöksissä. Irlannin lainan kohdalla KD edellytti markkinakelpoisia vastavakuuksia vähintään puolelle tuen määrästä. Nyt saatu neuvottelutulos edellyttää koko takausosuudelle vakuuksia kaikissa tulevissa ERVV:n kautta autettavissa maissa. Portugaliin päätös ei ehtinyt, mutta tulevaisuutta koskevana päätöksenä neuvottelutulos täyttää ja jopa ylittää aikanaan edellisessä eduskunnassa asettamamme vaatimuksen. Vastavakuudet muuttavat olennaisesti takauksiemme riskiä tulevissa järjestelyissä.

Linjalla on pysyttävä

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä päätyi suuren valiokunnan tärkeään kokoukseen valmistautuessaan siihen, että aikaansaatu linjapaperi ja suuren valiokunnan mietintö Portugalin tukemisesta Suomen kantana ja EU:lle ilmoitettuna tuloksena on tyydyttävä. Linjaus tuo selkeän muutoksen nykyiseen EU-politiikkaan asettamalla tiukat ehdot EU-maiden keskinäiselle yhteisvastuulle.

Saamamme tieto kertoo, että EU:ssa hyväksytään Suomen kanta. Tämä kannan noudattaminen on ehdoton edellytys tuellemme ja yhteistoiminnallamme tämän linjan toteutumiseksi myös jatkossa.
 


Comments are closed.