Jouko Jääskeläisen yleisen valtio-opin väitöskirja (2008)

Yhteisöllisyys juutalaisessa kansallisuusajattelussa ja Israelin valtion itsenäisyysjulistuksessa (2008)

Israelin valtion itsenäisyysjulistus annettiin toukokuussa 1948 eli 60 vuotta sitten.  Sen sisällöllä on historiallinen ja poliittinen taustansa itsenäistymistä edeltäneessä ajassa. Jouko Jääskeläinen selvitti väitöskirjassaan yhteisöllisyyttä juutalaisessa kansallisuusajattelussa ja Israelin valtion vuoden 1948 itsenäisyysjulistuksessa. Jääskeläinen on kehittänyt kolmiulotteisen yhteisöanalyysin, jonka avulla arvioidaan mainitun julistuksen ja sen taustalla olevan monimuotoisen juutalaisen kansallisuusajattelun arvoja ja käytännön toimintatapoja.

ISBN 978-952-92-3204-8
Kansi: Marko Kangas

Tutkimuksen mukaan juutalaisen kansan hajaannuksen, diasporan, aikana uskonnollinen perinne lähinnä varoitti valtion tavoittelemisesta, mutta erimuotoinen juutalaisvastaisuus sekä 1800-luvun nationalistinen ajattelu vaikuttivat ratkaisevasti juutalaisen kansallisuusliikkeen eli sionismin syntymiseen. Tutkimuksessa käydään läpi myös varhaisia juutalaisia käsityksiä yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta yhteisöllisyydestä.

Jääskeläinen tutkii yhteisöanalyysin avulla kulttuurin arvoja kaksi- ja kolmiulotteisella kentällä, johon asettuvat järjestyksen ja pakon yhteiskunnat sekä mosaiikkimaiset ja hajoavat yhteiskunnat. Yhteisöllinen yhteiskunta perustuu vapaaehtoisuuteen sekä laajaan yksimielisyyteen arvoista ja tavoitteista. Varhaisimmat juutalaiset ihanteet korostivat kansan yhtenäisyyttä. Todellisuus oli toisenlainen varsinkin roomalaisaikana, jolloin uskonnollisen ja kansallisen identiteetin ajatus oli hajautunut neljään erilaiseen päänäkemykseen.

Sionistisen liikkeen synnyttyäkään uskonnolliset juutalaiset eivät luottaneet maalliseen nationalismiin ja sittemmin heistä sionismin valinneet korostivat uskonnon merkitystä valtion ohjaamisessa. 1900-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneet kulttuurisionistit taas halusivat valita hitaamman henkisen muutoksen tien. Revisionistien mielestä kilpailuasetelma alueella johtaisi voimankäyttöön. Enemmistössä eli työväenliikkeen piirissä toivottiin, että sionismin Lähi-itään tuoma edistys tekisi vastustajien mielet sopuisammiksi.

Itsenäisyysjulistus pyrki luomaan yhtenäisyyttä poliittisesti ja uskonnollisesti eri tavoin ajattelevien juutalaisryhmien kesken. Samalla siinä tavoiteltiin yhteistyötä naapureitten ja kansainvälisen yhteisön kanssa. Yhteisöanalyysin avulla erottuvat sionismin eri suuntaukset sekä arvojen ja valittujen toimintatapojen väliset suhteet. Samalla Lähi-idässä eri ajattelutapojen ja kansallisuusaatteiden kilpailu loi asetelman, jossa uuden Israelin valtion ja sen ihanteiden säilyminen ei olisi itsestään selvää.

Julistuksen yleisilme on optimistinen. Se kuvaa kansallista ja valtiollista yhtenäisyyttä, joka kokoaa yhteen eri tavalla ajattelevat sekä yhteisöanalyysissä eri kohtiin asettuvat juutalaiset poliittiset ja kulttuuriset suuntaukset. Julistuksessa korostuu valtiollinen ja hallinnollinen näkökulma. Jääskeläisen mukaan julistus tähtää monimuotoisuuteen eli valtioon juutalaisille, kun taas valtion juutalaisuus näkyy enemmän myöhemmässä lainsäädännössä.

Halu yhteistyöhön kaikkiin suuntiin on esitetty itsenäisyysjulistuksessa selkeästi. Keskeinen tavoite on juutalaisten turvallisuus. Julistuksessa on yhteisöllistä otetta, sillä se pyrkii rakentamaan yhdessä tekemisen verkoston. Oman kansakunnan rakentamisen visio tasapainotetaan yhteistyöllä arabien ja kansainvälisen yhteisön kanssa. Kansalaisvapaudet ovat samassa kohdassa kuin maininta profeettojen ajatuksista rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta.

Julistus kuvaa järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jonka tavoitteena on kansan yhdistäminen. Vaikean ahdingon keskellä luotiin ylevä kansallisen ja kansojen välisen yhteistyön julistus. Ihanteiden toteuttaminen ei kuitenkaan olisi itsestään selvää. Kansallisen kodin hyvä hoitaminen voi muuttua itsekeskeiseksi nationalismiksi, profeettojen perinnön vaaliminen uskonnollisten sääntöjen korostamiseksi tai eristäytymiseksi muista. Yksilön vapauden korostus taas voisi muuntua assimiloitumiseksi toisenlaisiin arvoihin omassa maassa.


Jouko Jääskeläinen väitteli 29.2.2008 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa yleisen valtio-opin alaan kuuluvasta aiheesta "Yhteisöllisyys juutalaisessa kansallisuusajattelussa ja Israelin valtion itsenäisyys-julistuksessa".


Comments are closed.