Vantaa on tienristeyksessä

kuva: Minja Hurri

kolumni, KD-lehti 29.09.2009
Jouko Jääskeläinen

Vantaa on suurten ratkaisujen edessä. Talouden alamäki vei päättäjät puun ja kuoren väliin. Vantaan talouden alamäen taustalla on kansainvälinen rahoituskriisi, jolla on myös moraalisia ulottuvuuksia.

Vantaa-sopimus on yhteistyön tulos

Ilahduttava yhteistyön tulos on elokuussa solmittu Vantaa-sopimus. Sen tavoitteena on tehostaa talouden hoitoa. Turhasta omaisuudesta ja tiloista pyritään eroon. Tarkoitus on säilyttää niin korkeatasoiset palvelut kuin mahdollista ja välttää irtisanomiset.

Kädenojennus lapsiperheille on kotihoidon tuen Vantaa-lisän nosto 50 prosentilla edellyttäen, että eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta perheen lapset hoidetaan kotona. Kerhotoimintaan osallistuminen on jopa toivottua.

Selviääkö itsenäinen Vantaa?

Velkaantumisemme saa kysymään: Selviämmekö itsenäisenä kaupunkina? KD pitää tärkeänä sitä, että eri vaihtoehtojen sisältö ja vaikutukset tutkitaan. Eräät pääkaupungin suunnalta esitetyt puheenvuorot enemmän ärsyttävät kuin rakentavat. Haluamme tietää, missä kaupungissa toiminta on järjestetty tehokkaimmin. Voimme oppia toisiltamme.

Viime vuosikymmeninä Vantaa on joutunut varsin suurelta osin huolehtimaan alueen työvoiman asuttamisesta ja kouluttamisesta. Omasta puolestani olen asettanut tavoitteeksi Vantaan asian hoitamisen niin, että voimme jatkaa itsenäistä elämää.

Kuntakentän murros

Kuntakentän muutos vauhdittui, kun havaittiin, ettei maamme väestö riitä kaikkien tarpeellisten palveluiden tuottamiseen. Kaipaisimme satoja ja tuhansia uusia käsiä vanhusten hoitoon ja arjen työhön. Täysin palvelleina eläkkeelle siirtyvät ikäluokat ovat suurempia kuin uusi työhön astuva ikäpolvi. Tähän vaikuttavat mm. 60- luvun maastamuutto ja tuolloin säädetty aborttilainsäädäntö.

Tiukan talouden oloissa hyvinvointia voi parantaa vain pahoinvointia vähentämällä. Meidän on vähennettävä elintavoistamme johtuvaa hoidon tarvetta. Elämisen motivaatiota vahvistetaan kodeissa ja perheissä, joissa tuetaan toinen toistaan. Yhteisöllisen kaupungin elämässä seurakunnat, kansalaisjärjestöt ja koko kolmas sektori ovat entistä suuremmassa arvossa.

Terve kaupunki

Terve kaupunki on sosiaalisesti ja taloudellisesti yhteisöllinen, ja ekologisesti ympäristöä suojeleva. Kristillinen usko on elettävissä ja antaa perustan arvovalinnoillemme. Tällainen terve kaupunki ei ole kovin helppo tavoite. Silti se on ihanne, jonka taustaa vastaan voidaan peilata nykyisiä ja tekeillä olevia päätöksiä.

Jouko Jääskeläinen
Vantaan kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1989

Comments are closed.