KD-Kompassin haastattelu: Mitä Lähi-idässä nyt?


Haastatteluni Radio Dein KD-Kompassissa la 1.10.2011, haastattelijana Sonja Falk. Alla tiivistetty teksti haastattelusta. Kuuntele koko haastattelu tästä; alkaen kohdasta 2:15 ►


Jouko Jääskeläisen mietteitä Lähi-idän tilanteesta by Kristillisdemokraatit
Haastattelu kuunneltavissa myös KD-kompassin sivulla.


Palestiinalaisten johtaja Mahmud Abbas jätti syyskuun lopulla hakemuksen YK:n täysjäsenyydestä. Israelin ja palestiinalaisten väliset ongelmat ovat jo pitkään olleen uutisaihe. Mistä tämä on alkanut, kristillisdemokraattien kansanedustaja Jouko Jääskeläinen?

- Juutalaisten ja sen naapureiden suhteet olivat ongelmalliset jo ennen ajanlaskumme alkua. Islamin synty on tuonut niihin oman lisänsä ja erimuotoinen kohti nationalismia kehittynyt arabi-identiteetti omansa. Tästä kaikesta oma muotonsa on palestiinalainen identiteetti, joka on myöhempää perua ja liittyy aika vahvasti juutalaisten ja Israelin valtion alueelle tuomaan hyvinvointiin ja kehitykseen.

- Vuonna 1947 YK mahdollisti Israelin valtion perustamisen ja myös arabipohjaisen valtion perustamisen. Kuitenkin alkoi sota, kun arabiosapuoli eli käytännössä naapurit hyökkäsivät uuden valtion kimppuun. Itse asiassa juuri nämä arabinaapurit ottivat silloin ihan omaan haltuunsa kaikki ne alueet, joista kiistellään.

Suuri osa suomalaisista ja eurooppalaisista haluaisi antaa itsenäisyyden Palestiinan valtiolle. Mistä tässä nyt on kysymys; ovatko palestiinalaiset yhtenäinen kansa ja onko Palestiina valtio, joka nyt voidaan ja tulee tunnustaa?

- Monessa suhteessa palestiinalaiset ovat varsin osaava ja nykyaikainen kansa. Kuitenkin he ovat myös jakaantuneet. Gazaa hallitseva Hamas, joka on kansan suosiossa tuolla alueella, ei hyväksy Abbasin johtamaa hanketta, koska siinä annetaan liikaa periksi. Länsirantaa hallitseva Fatah on saanut mm. moitteita hallinnostaan. Nyt ilmeisesti kamppaillaan siitä, kuka jatkossa johtaa palestiinalaisia.

- Kaikesta huolimatta on todettava, että tämä ei mitenkään ole mustavalkoinen kysymys. Israelin valtion alueelle luoman hyvinvoinnin vaikutus näkyy siinä, että aivan uunituoreessa Itä-Jerusalemin asukkaille tehdyssä mielipidetiedustelussa 35 prosenttia valitsisi Israelin kansalaisuuden, 30 prosenttia Palestiinan kansalaisuuden ja loppujen kanta oli epäselvempi. Israelin kansalaisuutta haluavien motivaatio liittyi mm. terveydenhoitoon ja vapaaseen liikkuvuuteen.

Kristillisdemokraattien kanta on, että Israelilla on oikeus olemassaoloon ja turvattuihin sekä tunnustettuihin rajoihin. Mitkä ovat kipeimmät kysymykset rauhansopimuksen tiellä?


- Palestiinalaisilla on osittain sama vaikeus kuin arabivaltioilla. Palestiinalaiset ovat alueen koulutetuinta ja edistyksellisintä väestöä, mutta heitä painaa se tietty poliittinen ja osin uskonnollinen taakka, jota on muillakin. Heidän on vaikea hyväksyä Israelin valtion olemassaoloa juutalaisena valtiona. Eriasteisesti islamiin perustuvat valtiot kuitenkin hyväksytään myös juutalaisten toimesta.

- Vaikka on neuvoteltu ja neuvotellaan jatkossakin, osapuolet epäilevät toisiaan. Israel on tullut mielestäni pidemmän matkan vastaan. Useat johtohenkilöt ovat valmiita kahden valtion ratkaisuun, kunhan pysyvä rauha alueella turvataan ja toteutetaan. Hamasiin ei käytännössä luoteta. Fatah ja länsirannan hallinto nyt selvästi epäröivät ja horjuvat kannassaan. Viimeisin ehto neuvotteluihin heidän puoleltaan oli hyvin tiukka.
- On selvää, että Israel ei hyväksy sellaista ratkaisua, jossa sen ydinalueiden vieressä olisi sotilaallisesti varustautunut ja epävarma kumppani.

Miten tulisi suhtautua Jerusalemiin?

- Jerusalemista, tuosta ikivanhasta kaupungista, jolla on monituhatvuotinen historia, kiistellään. Tosiasia historiasta on se, että vuodesta 1967 alkaen eri ryhmittymät ja uskontokunnat ovat voineet vapaasti tulla pyhille paikoilleen. Näin ei ollut ennen. Jerusalem on Israelin jakamaton pääkaupunki, jossa kaikilla on ja tulee olla nämä tulemisen ja menemisen oikeudet.

- Ihan oma neuvottelukysymyksensä on palestiinalaisten paluuoikeus tilanteessa, jossa kukaan ei toivokaan mitään korvausta juutalaisille, vaikka nämä eri vuosikymmeninä lähtivät maistaan käytännössä tyhjin käsin kohti luvattua maata.


Mitä Palestiinan YK:n täysjäsenyys käytännössä merkitsisi?

- Prosessi ei tässä tilanteessa sinänsä johda uuden YK:n jäsenvaltion hyväksymiseen, koska mm. USA:n oletetaan käyttävän keskeisessä päätöksentekoelimessä eli Turvallisuusneuvostossa veto-oikeuttaan. Mutta kansainvälinen keskusteluilmapiiri voi heiketä.

 - Vuosien 1967 ja 1973 sotien jälkeen on YK:ssa annettu päätöslauselmia mm. numeroilla 242 ja 338. Merkittävä asiakirja on osapuolten vuonna 1993 tekemä sopimus palestiinalaisten asemasta. Pitkän prosessin pääajatus ja tavoite on ollut rauhanneuvottelujen käyminen, asioista sopiminen ja Israelin valtion olemassaolon tunnustaminen turvallisilla rajoilla. Jos YK tekee äänestyspäätöksen asiassa, se saattaa merkitä luopumista aikaisempien päätösten linjauksista. Tämä olisi yksipuolista, ilman rauhansopimusta toteutettuna.


Jouko, millaisia mahdollisuuksia tai vaihtoehtoja näet Israelin ja Palestiinan välisen kiistan ratkaisemiseksi?

- Ennen kaikkea väkivalta ja sillä uhkaaminen pitäisi jättää kokonaan pois. Kahden valtion malli on ja olisi helpotus Israelille, koska juutalainen identiteettivoisi säilyä ja se olisi myös merkittävä saavutus palestiinalaispuolelle. Paljon sovinnonhalua kuitenkin tarvittaisiin.

- Nuori polvi ainakin palestiinalaispuolella näyttää eräiden tietojen mukaan kysyvän jo uutta kysymystä siitä, mitkä ovat ne arvot joiden perusteella alueella voidaan rauhassa elää yhdessä. Monet tavoittelevat täyttä sekularismia, mutta minä kysyisin mieluummin sitä, mitkä olisivat nuo arvot, joita seuraten rauha olisi mahdollista.
- Voimme määritellä politiikan toiminnaksi tiettyjen, valittujen arvojen pohjalta. Näitä arvoja Pyhä Raamattumme antaa paljon noudatettaviksemme - niiden perään olisi hyvä ja syytä oikeasti ja vakavasti kysellä ja kulkea.


Millaista Lähi-idän politiikkaa Kristillisdemokraatit ajavat hallituksessa?

- Lähi-itä on kaiken kaikkiaan niin kovan muutoksen kourissa, että eräiden ja toivottavasti monien EU:n muiden jäsenmaiden tapaan varovaisuus uusissa avauksissa on viisautta. Israelin ystävinä voisimme odottaa enemmän, mutta vähintään sopii toivoa sitä, että virallinen Suomi mahdollisissa äänestyksissä tällä kohdin viisaasti pidättäytyisi.


Jouko Jääskeläinen on valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja ja eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja.

► Haastattelussa viitattu tutkimus:
Pechter Middle East Polls -tutkimuslaitoksen ja palestiinalaisen The Palestinian Center for Public Opionin yhteistyössä tekemä tutkimus: "Palestiinalaiset suhtautuvat ristiriitaisesti itsenäisyyteen"

Comments are closed.